Luola. Luolassa ihminen joka näkee varjokuvia, heijastuksia joita ulkoa tuleva valo tekee luolan seinälle. Mitä Platon tarkoitti luolavertauksellaan?
Uskoako näkökykyymme, mielemme tuottamiin mielikuviin vai tiedon valoon? Pettääkö aistitodellisuutemme? Pettävätkö havaintomme? Ovatko ne vain illuusioita joihin uskomme? Voiko tieto olla illuusio todellisuudesta? Mihin käytämme tietoamme ja ymmärrystämme? Missä ymmärrys syntyy? Onko se uskoa vai tietoa? Näemmekö vain varjokuvia todellisuudesta? Mitä todellisuus on? Voiko niitä olla useita, rinnakkaisia?
Valo luo varjoja. Varjolla on aina valo. Mitä on luolan ulkopuolella? Keitä siellä on? Ihmisellä, joka kulkee valoa päin on varjo. Se seuraa häntä. Vastavalo häikäisee, soikaistumme liian kirkkaassa valossa. Onko luola unemme jonne päivä heijastaa varjokuvia? Ovatko unemme varjokuvia todellisuudesta?
Herätä unesta josta ei tahtoisi herätä. Heräämme päivänvaloon, aamunvaloon. Ellemme nuku tulemme hulluiksi, menetämme järkemme. Kun heräämme unestamme emme nuku, olemme valveilla. Valossa tulemme näkyviksi. Mitä on hiljainen, näkymätön tieto? Ihminen
on valo, sanotaan. Heijastuuko mielemme pimeyteen toisen ihmisen valo? Onko tietoisuutemme valaiseva lyhty?
Herätä unesta josta ei tahtoisi herätä. Heräämme päivänvaloon, aamunvaloon. Ellemme nuku tulemme hulluiksi, menetämme järkemme. Kun heräämme unestamme emme nuku, olemme valveilla. Valossa tulemme näkyviksi. Mitä on hiljainen, näkymätön tieto? Ihminen
on valo, sanotaan. Heijastuuko mielemme pimeyteen toisen ihmisen valo? Onko tietoisuutemme valaiseva lyhty?
Tavallaanhan se, mitä näemme, on varjokuvaa todellisuudesta. Me havainnoimmee maailmaa sen mukaan, miten valonsäteet heijastuvat silmiimme, mutta maailma on oikeasti muutakin kuin vain heijastuvia valonsäteitä. Emme esimerkiksi havaitse painovoimaa, vaikka se varmasti onkin olemassa. Ja toisaalta jokainen yksilö myös näkee maailman vain omien silmiensä kautta, eikä ole mitään takeita siitä että se mitä minä näen, näyttää yhtään samalta kuin mitä joku muu näkee. Ja kuitenkin havainnoimme samaa fysikaalista maailmaa.
VastaaPoistaPainovoiman havaitsee ja tajuaa varmaan parhaiten hyppäämällä ilmaan. Putomalla tai kaatumalla. Mutta, totta, emme ajattele sitä koko ajan, kuten emme ajattele esimerkiksi kun kävelemme, että kas me kävelemme.
VastaaPoistaJokainen katsoo omilla silmillään, niin min'kin ajattelen. Siitä ei ole minkäänalaisia takeita, että havaitsemme tasan samoja asioita.
Eri kulmasta katsottuna samat varjot voivat saada monenlaisia muotoja ja eri lähtökohdista niitä voi tulkita hyvinkin monilla eri tavoin.
VastaaPoistaItse ajattelen mielemme varjojen ja valojen toimivan vähän samalla tavoin. Näemme ja tulkitsemma asioita vahvalla henkilökohtaisella otteella unohtaen usein kysyä vieressä seisovalta "mitä sitä näet?"
Tuli nyt jälkikäteen mieleen että painovoiman sijasta sitä mitä yritin sanoa olisi varmaan havainnollistanut paremmin vaikkapa se, että meidän silmämme ei erota kaikkia valon aallonpituuksia, esim. infrapunasäteilyä. Tai vastaavasti esim. petolinnut erottavat enemmän värejä kuin ihminen.
VastaaPoistaHavainto- ja aistimaailmojen erot ovat ihan totta, hyvin erilaiset eri eläinlajeilla, ihminen mukaan lukien.
VastaaPoista