perjantai 30. syyskuuta 2011

musta ...

Joulukuista iltapäivää
Seinänkokoinen iltapäivä erotti meidät hitaista hiutaleista
Puistosta, jossa lamput juuri syttyvät
Ulkona vielä levällään kadusta irti revityt kivet, kun rakensimme rintamalinjoja
Nyt niiden rauniot saavat pehmeät linjat
Lumi peitti huonot puolemme: vallanhimon, itsekkyyden
Musta. niljaisten lehtien kaupunki tuli valkeaksi ja sai meidätkin hetkeksi
sädehtimään
Tupakansavuisessa ilmassa
Kaikki olivat kerrankin samaa mieltä elokuvan lopusta, saavutetuista eduista
Maassa rauha on sama kuin lunta
Ihmiset jotka tietävät liian tarkasti toistensa pahat teot
Ovat lopulta samanlaisia kaikkialla
Maassa rauha on sama kuin lunta
Lumi peitti huonot puolemme: vallanhimon, itsekkyyden
Musta, niljaisten lehtien kaupunki tuli valkeaksi ja meidätkin hetkeksi
sädehtimään
****
(Ultra Bran kappale: Musta, niljaisten lehtien kaupunki levyltä "Kalifornia" (1999). Säv. Kerkko Koskinen, San, Anni Sinnemäki. Kaikki oikeudet: Johanna/Love records.)
Kappaleen voi myös kuunnella tästä linkistä:

2 kommenttia:

  1. Vaikuttava kuva! Siinä on jonkinlaista julmuutta, tunne jostakin tuntemattomasta. En tiedä, joka tapauksessa hieno!

    VastaaPoista
  2. Itse olen lukenut Hirliin lähettämän sanoitukset jo useampana päivänä hiljalleen hiipivässä kaamosmasennuksessa ja samalla pohtinut Antti Lindforsin pitämää luentoa valosta ja pimeydestä. Viime lauantaina osa Turusta pimeni sähkökatkoksen vuoksi ja ainakin oma huomioni kiinnittyi mustan, niljaisten lehtien kaupungin sijaan uskomattoman kirkkaaseen tähtitaivaaseen, jollaista harvoin näkee kaupungissa. Ensilunta ja uusia katkoksia odotellen :) Kuva sopii muuten sanoitusten tueksi jopa häiritsevän hyvin. Rajauksesi on tehokas ja tietyllä tavalla jopa ärsyttävä, sillä enemmän alkaa kiinnostaa se, mitä ei näytetä. Tämän kaltainen kuva toimii mielestäni sanallisen ilmaisun tukena hyvin, sillä yksinään se saattaisi jäädä helpommin ohitettavaksi!

    VastaaPoista