Pyhyyden, pahuuden ja unen jäljillä - Kohtaamisia pimeydessä

Pyhyyden, pahuuden ja unen jäljillä - Kohtaamisia pimeydessä oli kaikille avoin ja maksuton Studia Generalia -luentosarja. Jokaisen illan aikana kaksi Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen asiantuntijaa pohti pyhyyden ja pahuuden erilaisia, todellisia tai kuvitteellisia tiloja. Pimeys pelottaa, mutta tarjoaa myös turvaa. Luennoilla liikuttiin muun muassa keskiajan pimeissä luolissa ja inkvisition kokouksissa, kauhuelokuvien hämyisissä lavasteissa ja suojelusenkelien matkassa. Unien salat ja maisemien varjoisat kätköt tulivat niin ikään tutuiksi.


Ohjelma
Keskiviikko 28.9.2011
  • HuK Antti Lindfors, folkloristiikka: Valon politiikkaa, pimeyden poetiikkaa.Pian folkloristiikasta filosofian maisteriksi valmistuvan Antti Lindforsin luento pohjautuu hänen valmisteilla olevaan pro gradu -työhönsä. Luento lähestyy valoa ja pimeyttä sekä käsitteellisinä abstraktioina että kokemuksellisina ympäristöelementteinä. Aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja suomalaisten omakohtaisesta kokemuskerronnasta nousevien teemojen avulla päästään tulkitsemaan niitä merkityksiä, joita ihmiset kiinnittävät ympäristön valoisuuden laatuun ja määrään. Näistä rakentuu kuva valosta tiedon metaforana ja mytologisena järjestyksen symbolina, joka ylläpitää konkreettisesti kaupunkiympäristön järjestystä, sekä pimeydestä joko pelon tai toisaalta virkistyksen lähteenä.
  • TaM Nina Kokkinen, uskontotiede: Pyhän ja pahan piirtoja taiteessa. Luennolla pohditaan mikä tekee taiteesta pyhää tai pahaa. Pyhyyden ja pahuuden ulottuvuuksia jäljitetään luennolla niin kristillisistä ja buddhalaisista veistoksista kuin abstraktista maalaustaiteesta ja Hugo Simbergin piruparkapiirroksistakin. Voiko pyhä taide olla muovista valmistettua? Entä muuttuuko taide pahaksi silloin, kun se hämärtää ihmisten mustavalkoisia totuuskäsityksiä? Kokkinen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa taiteen ja uskonnon välisistä yhteyksistä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa ja on kirjoittanut artikkeleita mm. Pyhän taiteen määritelmästä sekä kuvataiteilija Mark Rothkon kuolemaa ja tuonpuoleista käsittelevistä kuvista.


Keskiviikko 5.10.2011
  • Professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøj, folkloristiikka: Yön ihmeet: kertomuksia unista. Luennolla käsitellään ihmisten erilaisia ajatuksia omista unistaan ja niiden merkityksistä. Näkökulma on kulttuurinen, eli unet ovat kansanperinnettä. Jotkut uniaiheet kiinnostavat ihmisiä enemmän kuin toiset, mutta tavallisimmin kerronta liittyy joko enneuniin, toistuviin uniin, realistisiin uniin tai painajaisiin. Unenkertojien äänet eri ajoilta puhuvat siitä, millainen ihmisten omakohtainen suhde on uniin. Uniin liittyy yleensä myös vahvoja tunteita, jotka kuvastuvat unenkerronnassa. Enteelliseksi koettu uni on tulkittava, ja tulkinta opitaan usein jo kotona, samoin kuin ne tavallisimmat unisymbolit joiden merkityksiin on uskottu. Mutta voimmeko puhua ”suomalaisista unista”? Kaivola-Bregenhøj on kirjoittanut laajasti kerronnantutkimuksesta, arvoituksista ja kansanomaisesta unentulkinnasta. Hänen tuorein aihetta käsittelevä teoksensa "Kerrotut ja tulkitut unet. Kulttuurinen näkökulma uniin" julkastiin SKS:n toimesta vuonna 2010.
  • Professori Altti Kuusamo, taidehistoria: Suojelusenkelit pimeässä. Turun yliopiston taidehistorian professorina toimivan Altti Kuusamon tieteellisen tuotannon pääalueita ovat mm. kuvataiteen tutkimuksen metodologia ja taideteoriat, nykytaiteen ja renessanssi tutkimus sekä arkipäivän kuvakulttuurin tutkimus.


Keskiviikko 12.10.2011
  • Professori Maunu Häyrynen, maisemantutkimus: Maiseman pimeä puoli. Taidehistorioitsija John Barrell julkaisi vuonna 1980 teoksensa "The Dark Side of the Landscape", jossa hän tutki maaseutuköyhälistön paikantamista englantilaisten maisemamaalausten kuvatilaan. Ei-etuoikeutetut ryhmät esitetään hänen mukaansa kuvatilan marginaaleissa ja maiseman katvealueilla, kun taas etuoikeutetuilla on pääsy koko kuvatilaan. Barrelliä on sovellettu mm. maiseman sukupuolittumisen ja kolonialistisen maiseman tutkimuksessa. Luennolla suomalaisen maiseman katveet ja reunavyöhykkeet avautuvat uudella tavalla Barrellin kautta tarkasteltuna. Maisematutkimuksen professorina toimivan Häyrysen tutkimuskohteisiin lukeutuu mm. suomalaisten kaupunkipuistojen ja suomalaiskansallisen maisemakuvauksen historia.
  • Professori Hannu Salmi, kulttuurihistoria: Pimeyden sävyjä valkokankaalla. Elokuvaa on kutsuttu valon taiteeksi, joka perustuu ajatukseen camera obscurasta. Elävä kuva syntyy pimeydestä, mutta samalla pimeys on läsnä valkokankaalla niin visuaalisena kuin kerronnallisenakin rakennusaineena. Jean-Luc Godardille musta kangas oli elävän kuvan äärimmäisin ilmenemismuoto. Kulttuurihistorian professorina toimiva Salmi on tutkinut mm. 1800-luvun kulttuurihistoriaa, wagnerismia, populaarikulttuurin ja mediakulttuurin historiaa sekä aistien ja tunteiden historiaa.


Keskiviikko 19.10.2011
  • FM Teemu Immonen, TUCEMEMS/ HY, yleinen historia: ”Luolan suulla loistaa valo”: Mielen kuvia keskiajan erakkohengellisyydestä. Sydänkeskiajan seinämaalauksissa ja miniatyyreissä tapaa usein erakon, joka kohottaa katseensa luolansa pimeydestä kohti ulkoa tulevaa valoa. Luennolla tarkastellaan yhteyksiä, joissa tämä kuva-aihe esiintyi, ja käsitellään merkityksiä, joita aikalaiset tällaisille kuville antoivat. Immosen tekeillä oleva väitöstutkimus käsittelee erakkohengellisyyden roolia Montecassinon luostarissa 900-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin. Hän työskentelee Turun yliopiston rahoittamassa monitieteisessä TUCEMEMS-tutkimuskeskuksessa (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies).
  • FM Pekka Tolonen, uskontotiede: Keskiajan inkvisitio – pimeyden ydin? ”Jos keskiaika oli pimeä ja takapajuinen aikakausi, niin harhaoppisten tuomitseminen ja inkvisition toiminta täytyy olla sen pimeyden ydin.” Perinteinen käsitys keskiajasta on kiistetty jo pitkään. Luennolla käydään läpi miten kuva keskiajan inkvisitiosta on vuosisatojen aikana muotoutunut ja kuinka valon ja pimeyden teemat olivat keskeisiä 1200-luvun keskusteluissa oikeasta ja väärästä opista. Uskontotieteen assistenttina työskentelevän Tolosen tekeillä oleva väitöskirja pohjautuu 1200-luvun alun Ranskassa kirjoitettuun kronikkatekstiin. Tolonen on kiinnostunut myös varhaisen inkvisition (1230–1250) toiminnasta Etelä-Ranskassa ja sen tuottamista lähteistä.


Keskiviikko 26.10.2011
  • Dosentti Olli Löytty, kotimainen kirjallisuus: ”Pimeä maanosa” suomalaisessa kirjallisuudessa. Luennolla kuljetaan soihtu kädessä öisellä savannilla ja kysytään miksi Matti Pulkkinen lähetti romaanihenkilönsä kuolemaan juuri Afrikkaan? Kuten länsimaisessa kirjallisuudessa laajemminkin, myös suomalaisessa kirjallisuudessa Afrikka on paikka, jossa taivas kohtaa helvetin. Kotimaisen kirjallisuuden dosenttina ja tutkijatohtorina toimiva Löytty on erityisesti kiinnostunut siitä, miten tieto ja valta kietoutuvat yhteen vieraista kulttuureista puhuttaessa. Hän on myös tunnettu tietokirjailija ja esseisti.
  • FT Outi Hakola, mediatutkimus: Pimeys kauhuelokuvissa: kuolema saapuu öisin . Kauhuelokuvat sijoittuvat usein yön pimeimpiin tunteihin. Esimerkiksi "Elävien kuolleiden yö" tai "Painajainen Elm Streetillä" vihjaavat jo nimillään, miten pimeä pakottaa ihmiset kohtamaan pelkojaan, kuten kauhistuttavaa kuolemaa. Hakolan vastavalmistunut (5/2011) mediatutkimuksen väitöskirja on nimeltään "Rhetoric of Death and Generic Addressing of Viewers in American Living Dead Films" (Kuoleman retoriikka ja katsojien geneerinen puhuttelu amerikkalaisissa elävä kuollut -elokuvissa).


Lisätietoja
FT, tutkijatohtori Anne Heimo, folkloristiikka: anheimo(at)utu.fi
TaM, tohtorikoulutettava Nina Kokkinen, uskontotiede: nina.kokkinen(at)utu.fi